Kesäkuulumiset

Sairaanhoitajaopintojen suorittamisen jälkeen tipahdin hetkeksi pohtimaan, mitähän kesällä ja tulevaisuudessa tekisin. Pääsin kuitenkin, kiitos käymieni tunnevyöhyketerapiahoitojen, luottamuksen tilaan siitä, että asiat järjestyvät. Ja järjestyiväthän ne. Olen päässyt kesäksi tekemään sairaanhoitajan sijaisuutta, joka on opettanut minua paljon. Mutta luottamuksen tilan säilymistä on kyllä päässyt kesä koettelemaan taloudellisella puolella. Meillä hajoisi jo alku vuodesta kuivausrumpu, joka silloin uusittiin, mutta ennen kun puolisoni jäi kesälomalle, alkoi reistailla pyykkikone ja astianpesukone sekä maalämpökone. Koneiden uusiminen ja huoltaminen tietenkin maksaa ja sen myötä itselleni noussut kysymyksiä, että pitäisikö vaihtaa tekemään ainoastaan palkallisena sairaanhoitajana vai jaksanko luottaa siihen, että minulla riittää asiakkaita ja yrittäminen kannattaa.

Useassa kohtaamisessa on noussut myös kiitollisuus siitä, että saan tehdä myös sairaanhoitajana töitä tässä haastavassa tilanteessa, jossa pyritään rahaa säästämään ihmisten hoitamisesta. Juuri siitä, mitä minä eniten haluan tehdä. Auttaa ihmisiä voimaan hyvin ja auttaa ihmisiä arjessa. Tänään vielä jaksan luottaa siihen, että minun osaamiselle myös tunnevyöhyketerapiassa on kysyntää ja ihmisiä tulee myös syksyllä ja talvella asiakkaaksi sopivan verran!