Pelko, tasapainona luottamus

Pelko on yksi voimakkaimmista tunteista, joita ihminen voi kokea. Se on luonnollinen reaktio uhkaan tai vaaraan, ja se on auttanut ihmisiä selviytymään vuosituhansien ajan. Ja pelko on tunteista se, jota yleensä ensimmäisenä päästään käsittelemään tunnevyöhyketerapialla. Tunnevyöhyketerapiassa korostuu se, miltä asiat oikeasti kehossa tuntuu. Helposti ajatteleva mieli kertoo meille tarinaa siitä, mikä maailmankatsomukseen ja tilanteeseen sopiva tarina ja reaktio on, jolloin kehon kokemus saattaa jäädä huomaamatta ja kuulematta. 

Kun pelko iskee, keho reagoi välittömästi. Sydän alkaa hakata nopeammin, hengitys tihenee ja lihakset jännittyvät. Tämä on kehon tapa valmistautua joko taistelemaan tai pakenemaan uhkaa. Adrenaliini, joka vapautuu pelon hetkellä, saa meidät tuntemaan olomme valppaaksi ja energiseksi. Toisaalta pitkäaikainen pelko voi johtaa krooniseen stressiin, joka voi aiheuttaa fyysisiä oireita kuten päänsärkyä, vatsavaivoja ja unettomuutta. Pelkoreaktio voi aktivoitua tilanteessa, joka järjellä ajateltuna voi olla hyvin turvallinen. Silloin reaktio voi olla lapsuuden aikainen selviytymiskeino, joka aktivoituu nopeampaa, kuin itse huomaakaan.

Pelko voi olla myös abstraktia, kuten pelkoa epäonnistumisesta, hylätyksi tulemisesta tai tulevaisuuden epävarmuudesta. Tällainen pelko voi olla jatkuvaa ja vaikuttaa merkittävästi arkeen. Se voi estää meitä tekemästä asioita, joita haluaisimme tai tarvitsisimme tehdä. Esimerkiksi, pelko epäonnistumisesta voi estää meitä hakemasta unelmiemme työpaikkaa tai aloittamasta uutta harrastusta. 

Pelko voi myös vaikuttaa ihmissuhteisiin. Pelko hylätyksi tulemisesta voi saada meidät vetäytymään sosiaalisista tilanteista tai välttelemään läheisyyttä. Tämä voi johtaa yksinäisyyteen ja eristäytymiseen ja estää luottamasta ihmissuhteen kannattavuuteen.  Se puolestaan voi pahentaa pelkoa ja ahdistusta. Syrjäytymisen kierteestä pääseminen on hyvin pelottava, mutta usein lopulta elämää huomattavasti helpottava projekti, joka vaatii rohkeutta ja itsemyötätuntoa. On tärkeää tunnistaa ja hyväksyä pelon tunteet sen sijaan, että yrittäisi tukahduttaa tai kieltää niitä. 

Vastaavasti pelon puute, uhkarohkeus on epätervettä pelkoa. Silloin ihmisellä puuttuu kyky kunnioittaa joitain elämän realiteetteja. Uhkarohkeus voi näkyä esimerkiksi tilanteissa, joissa ihminen menee ilman pelkoa vaarallisen eläimen luokse tai seisoo jyrkänteen reunalla naureskellen, etteihän tästä voi pudota. Uhkarohkeus ihmissuhteissa voi näkyä kunnioituksen puutteena, mutta on paljon haastavampi sanallistaa kokemuksena. Uhkarohkeus kuitenkin altistaa haastaville tilanteille ja luo helposti konflikteja ihmissuhteissa.

Pelko on osa elämää, mutta sen ei tarvitse hallita arkeamme. Kun opimme ymmärtämään ja kohtaamaan pelkoamme, voimme elää täysipainoisempaa ja vapaampaa elämää ja ennen kaikkea luottamaan siihen, että elämä kantaa ja kannattaa. Dialektisen käyttäytymisterapian termistössä puhutaan viisaasta mielestä, joka on meidän järjen ja tunteiden liittymiskohdassa. Vaikka tunnevyöhyketerapia korostetusti keskittyy tähän tunnepuoleen, on tavoitteena kuitenkin päästä viisaan mielen kanssa tasapainoon. 

-Elisa